Auringoinen morsiuskimppu

Värin suhteen olin tässä työssä melko vahvasti epämukavuusalueellani. Keltainen ei oikein kuulu valikoimaani, tosi oranssissa viihdyn. No, näissä hommissa värimieltymykset eivät saa ollatyön este. 

Kukkien sijoittelua olisi voinut vielä miettiä tässä katkaistuin varsin toteutetussa kimpussa, jossa kukat kiinnitetään rautalankaan ja langat päällystetään kukkateipillä. Koristelin kokonaisuuden häivähdyksellä enkelinkiharaa, jossa oli kultaa ja punaista. 

Varren päällystin ensin käsipaperilla, pehmeyttä tuomaan, ja sidoin sen kukkateipillä. Sen päälle kangasnauha ja lopuksi väreihin soveltuva koristelanka. 

Kimpun varsi on viimeistelty väreihin soveltuvalla koristelangalla ja varren päähän kiinnitetyllä helmineulalla.

Varsi on somistettu myös rusetilla, joka peikkää taitekohdan ja toimii myös morsiamelle merkkinä siitä, miten päin kimppua pidetään eli rusetti itseen päin.  Mistä muuten tunnistaa floristiopiskelijan: no tietysti siitä, että sillä on ainakin yksi laastari sormessa. Tämä paljastaa myös, että tekijä on vasuri :D

Tässä nähdään miltä kimppu näyttää kuivuneena ja etenkin miltä katkaistun varsin toteutetun morssanin "sisukset" näyttävät. Suht kohta kaikki langat lähtevät samasta pisteestä. Keltainen kukkateippi on kimpun kokonaisväritykseen nähden perusteltu.

Tässä kuvassa näkyy hyvin enkelikiharasomistus kimpun pinnalla.

 

Tötterökimpusta messevä kokonaisuus

Tötterökimppu ylhäältä kuvattuna. Kokonaisuutta voi viedä vielä eteenpäin asettamalla suppilon pohjalle kukan tai pyöreän pallon, Luo syvyyttä ja antaa mielenkiintoisen yksityiskohdan. jokaon päällytetty esimerkiksi lehdillä tai muulla vihreällä materiaalilta. Se voisi olla myös metallia, jos kukkakehikko olisi tehty metallikangasta.

Niin sanotun totterökimpun eli kimppu konstruktiolla lähtökohtana on pyöreä pohja, jonka taittelin oksista ja sidokset tein vihreällä rautalangalla. Kukat pujottelin kehikon läpi kehiton muotoa seuraillen. Tässä on ideana, että kukkien varret ovat osa kokonaisuutta. Kukkatasoa on työstetty oksilla. 

Tähän sai uppoamaan yllätävän paljon kukkaa, mikä tuntui myös kokonaisuuden painossa ja varsien määrässä. Onneksi on pitkät, ulottuvat sormet ja käsissä voimaa. Jos ei ole niin tässä hommassa ainakin voimat kasvaa.  

Tässä kuvakulmassa kimppu näyttää vinolta, mutta se ei ole vino, ihan oikeasti ei ole, kuva valehtelee :)

Pienehkö surulaite

Tämän surulaitteen lähtökohtana oli luoda kompakti siro työ. Jos vertaa sitä aiemmin tässä blogissa esiintyneeseen versioon, jossa oli ulottuvuutta suuntaan jos toiseen eli pituutta ja korkeutta. 

Opettaja ehdotuksen pohjalta asettelin nauhakoristeen, perinteisen rusetin sijaan, hieman toisin; ja tässä se toden totta toimii hyvin. 

Työstä tuli mielestäni sopusuhtainen ja kaunis. Erilaiset kukkamuodot tuovat mieleenkiintoa kokonaisuuteen.

Kuvakulma näyttää ihan siltä, että surulaite olisi seinällä tai putoamassa kuvasta. Tuo nauha näyttää kulkevan työn läpi, mutta itseasiassa se on tehty kahdesta osasta.

Lineaarinen asetelma

Täma asetelma on koottu märkäsieneen ruukun muotoa seuraten. 

Lineaarinen ja degoratiivinen on varmaankin oikea luonnehdinta tällä kokonaisuudelle. 

Tässä on hyödynnette myös mikadotikkuja, jotka alunperin oli tehty kimppuun. 

Kokonaisuudessa on käytetty neilikkaa, germiineitä, leijonankitaa (antirrhinum), inkalinjaa (alstroemeria) eukalyptusta sekä snakea ja sientä peittään tuonenkielon lehteä nuppineuloin kiinnitettynä ja rullalla käärittynä. 

Seppelevariaatio

Työprosessissa oli ideana tehdä itse seppelepohja halutusta materiaalista ja asetellakukat siihen. Tähän työhön kokosin pohjan oksista ja varvuista. Liittämisessä käytin rautalankaan. Tässä oli ideana sijoittaa seppele ison maljan päälle, jolloin kukat ovat vapaassa vedessä, joten niiden kestävyys on pidempi. 

Kukkina käytin ruusua, neilikkaa, arabiantähdikkiä sekä kallaa. 

Kukkivat mustikan varvut puhkeamaisillaan olevat oksat antoivat työhön herkkyyttä. 

Myötäpäivään asetellut kukat toivat työhön liikettä. Luonnollisesti vasenkästisenä asettelelin kukat ensin ei-myötäpäivään, joten liikkeen illuusiota ei luonnisestikaan synny.

 

Tasokimppu

 

Tämän kimpun rakentaminen alkoi tukirakenteen kokoamisesta alumiinilangasta, jota kieputin haluttuun tasomuotoon. Vahvistin rakennetta rautalangasidoksin sieltä täältä. Ilman sidoksia sitä tuli vetelä, mikä vaikeutaisi kimpun kokoamista. Kiinnitin muotoon kaksi tukikeppiä. 

Rakensin kimpun koristeeksi oranssinvärisistä mikadotikuista rakenteen. Tikkujen päihin liimasin kimpun värimaailmaa toistavat violetin väriset helmet.  

Tietysti kukkapintaa olisi voinut työstää vielä enemmän. 

Sidoksen tein huopakangasta ja koristerautalangasta tietysti väreihin sopivan.

 

Peruskauraa seppeleestä

Seppeleen työstäminen mittaisuhteiltaan hyväksytyksi oli mielenkiintoinen prosessi. Suhteiden laskemisen jälkeen olkinen sisäkumi kasvatettiin oikeaan kokoon lisäämällä olkea tarvittava määrä. Olkimassa kiinnitettiin puolalangalla. Sen olisi voinut kiinnittää myös esimerkiksi puuvillalangalla, mutt puolankakiinnitys on jonkin verran helpompaa. 

Lopuksi, kun haluttu mitta oli saavutettu, pohja peitettiin muovisuikelleen. 
Työ päällystettiin salalin lehdellä ja kiinnitettiin tarkoitusta varten tehdyillä hakasilla. AIkaavievää ja tarkkaa, mutta lopputulos palkitsi. 

 Seppeleen kukituksen tein ensin sieneen, jonka päällystin metalliverkolla ja kiinnitin seppelepohjaan. 
Toisen version tein langoittamalla kukat ja välivihreät ja työstämällä materiaalin haarukkakiinnityksellä suoraan seppelepohjaan pienelle alueelle. Tällä tekniikalla kukituksesta tuli paremmin seppeelleen muotoa myötäilevä. Eikä työhön mennyt loppujen lopuksi yhtään enempää aikaa kuin sienitekniikalla tehtäessä.

Tilatyö in memoriam

Tilatyöviikolle piti suunnitella tilatyö, ajatuksena, että valmis työ sijoitettaisiin koulun yleiseen tilaan. Luonostelin kaikenlaisia härpäkkeitä paperille. Princen yllättävä kuolema 21.4. inspiroi minut tekemääntilatyön hänen muistolleen. 

Päävärinä tietysti violetti. Ketjutettuja höyheniä, joita sattui olemaan omasta takaa, tyllinauhasta taiteltuja ketjutettuja perhosia, "timantteja" ja "helmiä" eli niin ikään ketjutettuina muovitimantteja ja helmiä. Sekä kukaksi pääosin ruusua ja flamingonkukkaa. Eikä nyt tarvita kovin villiä mielikuvistusta flammarin sympoliikasta suhteessa Princeen :) Tulostinpa vielä Princen kuvan kokonaisuuteen.

Kokonaisuuden kahteen yhteenliitetettyyn kehykseen, jotka maalasin spraymaalilla hopenaväriseksi. Meninkö tässä työssä vähän mauttomuuden rajamaille, enpä usko. Suru ainakin vähän hellitti tämän työn tekemisen jälkeen.Voihan floraalisessa työssä olla myös sisältöä.

Pilvisessä säässä työn bling blingi ei päässä ihan oikeuksiinsa, mutta auringonpaisteessa timantit kimmeltelivät hienosti.

Työ sijoitettiin koulun ruokalan ikkunaan. Itseasiassa se istui sinne hyvin.